perjantai 11. toukokuuta 2012

Baseball-takki Pikkuveikalle

Taidan olla sen ikäinen, että musta noi jenkkiläisten baseball-takit on vaan ihkuja! Henkalla on myyty montaa mallia, mut en koskaan malta ostaa. Sitten sainkin ihan huippu idean aplikoida selkään meille kovin merkityksellisen tekstin. Kuvat kertokoot loput! =)

Tää on hetkeen aikaan työ jota tein monta päivää, pienissä osissa. Mut olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. 
Kaava on oma 86/92, kankaat kierrätettyjä, paitsi sisäpuolen apinat kestovaippakaupasta. Nepparien kiinnitys onnistui hyvin ensikertalaiselta, paitsi jokaisen alanepin olen vaihtanut. Tein ohjeen mukaan ensin reiät ja sitten vasta painoin nepit. No nepit on tullut läpi kankaasta. Ei auta ko paikata ja painaa uusi päälle. Ärsyttävää.
Aplikointi olisi takuulla ollut helpompaa aplikointipaininjalalla, nyt en nähnyt yhtään missäkohtaa piti kääntyä ja minne suuntaan. Teksti olis voinut onnistua paremminkin. Tein aplikoinnin liimaamalla selkäkappaleeseen ison palan harmaata ja siihen piirsin kirjaimet. Piirrettyjen viivojen mukaan koneella perässä ja ylimääräiset saksilla pois.

Rintamerkiksi tuli tälläinen johon mieheltä tuli kommentti, et sheriffin merkkikö se siinä on. No vaikka sitten se.











 

Hihaan vielä vuosiluku, pelinumerotyyliin.










Taskut on valetaskut, tein ne ensin ihan oikeiksi, mutta päätin sitten, että ne ovat vaan tiellä ja ompelin kiinni.

Loppuun sovituskuvia, Pikkuveikka on vielä yhteistyökykyinen malli. Jalassa bloggaamattomat haaremihousut, jotka toisessa pesussa kutistuivat trikoiksi, Juhuu.




maanantai 7. toukokuuta 2012

Työmaaveluurista pari haalaria

Tätä kangasta oon ihaillut pitkän aikaa. Mutta kun ystäväni alkoi puhumaan kimppaostosta niin ryhdyttiin puheista tekoihin. Alunperin idea oli ostaa pätkä josta saa kaksi haalaria, mutta sitten ystäväni ajanpuutteen vuoksi teinkin molemmat haalarit ja hän maksoi kankaan.
Pikkuveikalle tein syksyä ajatellen pitkillä hihoilla ja lahkeilla, ystäväni poika oli tilannut shortsihaalarin. Molemmille samaa kokoa(86/92) ja samalla kaavalla. Kaavan leikkasin tuttan vanhasta puvusta, saks vaan palasiksi ja paperille mars! 


Kuvioita en alkanut mitenkään kohdistelemaan, ainakaan Pikkuveikkaa ei yhtään haittaa vaan päälle pitäis puku jo saada. Vikkelät on pienen miehen kädet. =)
Vetoketjut on Hamstereista ostettua metriketjua erivärisillä vetimillä mitä ketju on, hauskasti sopii ihan täysin sekä vedin, että ketjun sävyt kuosiin. Resori on Hannan kankaasta jossa aivan mielettömän hyvä palvelu. Pari päivää jouduin pakettia odottelemaan niin oli mukaan laitettu lankarullia ja kerran sain tilaamaani veluurin sopivampaa kalliimpaa resoria ilman lisämaksuja. Suosittelen lämpimästi.

Ekaa kertaa tein resorikanttaukset ensin ompelemalla resorin kiinni nurjalle saumurilla ja sitten kääntämällä ylijäämä oikealle ja tikkaamalla päälle. Tulee kyllä siistiä. Yleensä ompelen käänteen suoraan kaksoisneulalla ja käännän samalla näppituntumalla, onnistuu niinkin, mutta nurjapuoli ei tuu näin siistiksi.




















Loppuun vielä muutama sovituskuva puitapitkin kävelevästä Pikkuveikasta.
Hieman on varaa kasvaa lahkeissa ja hihoissa, mut se on vaan hyvä. 
Tästä tuli tosi kiva!

torstai 3. toukokuuta 2012

Phil&Teds Explorer ja sivulaukku tuunaus

Yhdet tuplarattaat kerkesin jo poiskin myydä ja pärjättiin hyvin seisomalaudalla, kunnes Isosisko sai jonkun mullivaiheen ja kieltäytyi tottelemasta kaupunkireissuilla ja yleensäkin kävelemisestä kun tuo Pikkuveikkakin saa istua rattaissa! 
Joten nöyrästi otin ja tilasin itselleni uudet rattaat, tällä kertaa peräkkäistä mallia ja ihan pakko sanoo, nää on niin huiput! Ainoa miinus on puutteellinen tavaratila ja sen ratkaisin sivulaukuilla, itse tehden tottakai.



Pikkuveikka toimii esittelijänä. 
Alunperin piti molemmat olla punaisella tereellä, mutta ostinkin sitä liian vähän ja piti jatkaa omista kätköistä löytyneellä harmaalla, joka olikin reippaasti kapeampaa kuin tuo eurokankaan vinonauha, hieman oli tekemistä että sain kantin edes siedettävän näköisesti. 
Laukkujen kankaasta ei mitään tietoa, että mitä se on. Olen joskus tehnyt koiralle takkia tästä, kosteutta hylkivää, hieman joustavaa ja sisäpuolella lyhytnukkainen vuori. Sisäpuolenkangas mummoni aarteista löytynyt pöytäliina.

Punainen on hoitolaukku, jonne mahtuu hyvin 4-5 vaippaa, hoitoalusta, kosteuspyyhkeet, vaihtovaatteet, tuttirasia ja ruokaa pari purkkia. Lisäksi tein vesipulloa varten pussin jossa nyt nököttää Upciderpullo kun ei muuta ollut käden ulottuvilla. Jäänteitä Vapulta....
Harmaa on tyhjä ja se on kätevä täyttää kaupoissa kierrellen kaikella kivalla.
Molempiin ompelin kantin alle heijastinnauhaa eteen ja taakse.

Harmaaseen laukkuun ompelin pari taskua sisäpuolelle, yhteen tein kumpparilla pussisuun, muut on ihan tavallisia.


 Vaipat pysyy paikoillaan leveän kumpparin avulla.


 Laukut kiinnitetään tarranauhoilla, jotta ovat helpot irrottaa tarpeen vaatiessa.


Jostain syystä tuo harmaa laukku näyttää jämäkämmältä kuin punainen. Voisko syynä olla, että harmaan jouduin tikkaamaan osat yhteen ennen vinonauhan ompelua? Punaisen osat on suoriksi kiinnitetty vinovauhalla.